lopeta
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia > Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin > Teema 2

Teema 2

Miksi Suomessa tapahtui Euroopan nopein rakennemuutos?

Rakennemuutos

 

  • Useimpiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna Suomi oli vielä toisen maailmansodan jälkeen suhteellisen köyhä maa.

  • 2000-luvun alussa Suomi oli kuronut välimatkan umpeen ja oli yksi maailman vauraimmista maista.

  • Väliin jäävinä vuosikymmeninä maassa tapahtui Euroopan nopein elinkeinorakenteen muutos: maatalousmaa muuttui teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi.

  • Maatalouden koneistuminen vähensi työvoiman tarvetta 1960-luvulla. Suomen pienet maatilat eivät enää elättäneet sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia.

    • Suomen maatalouden pientilavaltaisuus johtui pitkän linjan kehityksestä: sisällissodan jälkeen säädetyt torpparilaki ja ns. Lex Kallio synnyttivät maaseudulle yli 100 000 pientilaa.
    • Pientilojen määrää lisäsi entisestään toisen maailmansodan yhteydessä säädetty pika-asutuslaki Karjalan evakoille.
    • EU-jäsenyyden myötä maatilojen määrä väheni edelleen, mutta alueellistamispolitiikka toi valtion laitoksia maakuntakeskuksiin parantamaan työllisyyttä.
  • Myös käynnissä oleva arvojen ja elämäntavan muutos nopeutti rakennemuutosta. Rakennemuutoksen aikana miljoona suomalaista muutti maaseudulta kaupunkeihin ja Ruotsiin. Maalta ihmisiä työnsi pois ensi sijassa koulutus- ja työpaikkojen puute. Kaupungit vetivät ihmisiä puoleensa myös runsaamman kulttuuritarjontansa ja vapaamman ilmapiirinsä takia.

  • Maaseudulla tilat vähenivät, mutta tilakoko suureni. Tilojen vähentyminen ei vähentänyt tuotantoa – koneellistuminen päinvastoin synnytti ylituotantoa. Voi- ja munavuoriongelmia ratkottiin valtion tukemalla viennillä. Myös peltojen paketoinnilla yritettiin suitsia liikatuotantoa.

  • 1960-luku synnytti kehitysaluepolitiikan, jonka avulla maaseudun palveluja yritettiin ylläpitää. 1980-luvullakin tavoitteena oli alueellinen tasa-arvo.

  • Kaupungeissa työpaikkoja oli tarjolla teollisuuden lisäksi myös palveluammateissa. Palveluiden tarve kasvoi elintason nousun ja julkisten palveluiden lisääntyessä, ja jo 1960-luvun lopulla suurin osa suomalaisista sai elantonsa palveluammateista.

  • Näin Suomi siirtyi suoraan agraarivaltiosta palveluyhteiskuntaan, ohittaen teollisen yhteiskuntavaihekehityksen. Sen vuoksi Suomen rakennemuutosta voidaan sanoa Euroopan nopeimmaksi.