lopeta
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia > Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin > Teema 5

Teema 5

Radio

Miten elinkeinorakenteen muutos heijastui arvoihin ja elämäntapaan?

  • Maailmansotien välisenä aikana elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta oli suuri, koska elintaso nousi vähitellen ja kulutuksen rakenne alkoi muuttua. Sähkö ja vesijohto tulivat moniin koteihin, tosin näiden leviäminen alkoi toden teolla vasta 1950-luvun puolivälissä säännöstelyn loputtua.

  • Toisen maailmansodan vaikutuksesta yksityisen kulutuksen määrä väheni merkittävästi. Ruoasta oli pulaa erityisesti kaupungeissa, ja kulutustarvikkeita, kuten vaatteita ja kenkiä, ei juuri ollut. Pulaa oli myös polttoaineesta ja sähköstä. Kulutusta jouduttiin sodan vuoksi säännöstelemään.

  • Kulutusta säännösteltiin aina 1950-luvun puoliväliin saakka. Säännöstelyä seuranneessa kasvuvaiheessa tavaratalot yleistyivät, ja niissä myytiin uusia kulutustavaroita. Yritykset kertoivat mainoksissa tuoteuutuuksista ja niiden käytöstä. Samalla kuluttajien luottamus tavarantuottajiin kasvoi. Myös ostajakunta laajeni maaseudun tyhjentyessä ja kaupunkien kasvaessa.

  • Kodit alkoivat vähitellen koneistua: Jääkaapit yleistyivät 1950-luvulla ja säiliöpakastin 1970-luvulla. Pölynimurit, yleiskoneet, kahvinkeittimet ja leivänpaahtimet, radiot ja televisiot muuttuivat kukin vuorollaan ylellisyydestä välttämättömyydeksi. Kodinkonemainoksissa korostettiin poikkeuksetta ajan, rahan ja vaivan säästöä.

  • Oikeus kulutuksesta nauttimiseen tuli 1960-luvun murroksen myötä, jolloin kulutus oli jo tavallisten ihmisten ulottuvilla. Nuoriso tunnistettiin nyt omaksi kuluttajaryhmäkseen ja mainontaa virvoitusjuomista pankkipalveluihin alettiin kohdistaa nuorille.

  • Televisio levisi jääkaapin tapaan ensin kaupunkeihin ja sieltä syrjäseuduille. Vaikka älymystö ja herrasväki suhtautuivat televisioon aluksi kielteisesti ja pelokkaasti, sen voittokulku Suomessa oli ennennäkemättömän nopea. Televisiotoiminnan alettua vuonna 1958 maassa oli hieman alle 8 000 televisiota. Vuonna 1951 televisioita oli jo 190 000 ja viisi vuotta myöhemmin määrä oli yli nelinkertainen.

  • Kaikki uutuustuotteet eivät ole suinkaan levinneet kaupungeista harvaan asutuille alueille. Esimerkiksi tietokoneet ja internet-yhteydet ovat levinneet aluksi syrjäseuduille ja sitten kaupunkeihin.

  • Yksityinen kulutus on moninkertaistunut toista maailmansotaa edeltäneistä vuosista 1970-luvulle tultaessa. Voimakkainta kulutuksen kasvu on kuitenkin ollut viimeisen 30 vuoden aikana. Samalla kulutuksen rakenne on muuttunut. Ruokaan kulutetaan entistä pienempi osuus ja vapaa-aikaan sekä palveluihin entistä suurempi osuus tuloista. Erityisesti koteihin, sisustukseen ja viihdetekniikkaan, samoin kuin harrastuksiin ja itsensä hemmotteluun, käytetään rahaa aiempaa enemmän. Korkea elintaso sekä myönteisten elämysten ja kokemusten tavoittelu näkyvät kulutuksessa.

  • Hyvinvointivaltion rakentaminen heijastui myös voimakkaasti elämäntapaan. Pääsy koulutukseen helpottui: peruskoulu tasasi taloudellisia ja alueellisia eroja, sen jälkeistä koulutusta lisättiin ja opintoja alettiin tukea taloudellisesti. Vähävaraisten ja keskiluokan asumista parannettiin: vuokra-asumista tuettiin ja omistusasumiseen annettiin halpakorkoisia lainoja.

  • Työttömyys ei enää ollut niin suuri katastrofi, kun työttömyysturvaa parannettiin. Lapset pääsivät paremmin hoitoon, kun kunnallista päivähoitoa laajennettiin ja sairauden sattuessa julkinen terveydenhoito tuli apuun entistä enemmän: sairausvakuutuslaki ja terveyskeskukset.

  • Yhteiskunnan muutos heijastui arvoihin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa arvostettiin kovaa työtä, ahkeruutta, kovaa kuria ja isänmaallisuutta. 1960-luku toi mukanaan näiden arvojen voimakkaan kritiikin. Suuret 1960-luvun nuoret ikäluokat kokivat edeltävän ikäluokan arvot ja politiikan itselleen vieraina.

  • Uusina arvoina nousivat esille kansainvälisyys, yksilöllisyys, vapaus auktoriteeteista ja yhteiskuntakriittisyys. Kritiikki kohdistui niin vanhempien valtaan, kirkon ja uskonnon asemaan kuin koulun ja työelämän sääntöihin sekä median kontrollointiin. Alkoholiin, syntyvyyden säännöstelyyn, vapaisiin sukupuolisuhteisiin, sukupuolivähemmistöihin, erilaiseen käyttäytymiseen, musiikkiin ja pukeutumiseen alettiin suhtautua sallivammin.

  • Radikalisoitumista on selitetty myös psykologisesti uuden sukupolven tarpeella tehdä eroa edeltävään. Suomessa se tarkoitti paljolti eron tekoa isänmaallis-vanhoilliseen näkemykseen.

  • Koulutustaso nousi ja sen myötä opiskelevan nuorison määrä lisääntyi. Radikalismi olikin erityisesti opiskelijoiden liike. Myös kansainvälinen radikaali nuorisoliike ja sen esimerkki vaikuttivat.