lopeta
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia > Kertaa ja kokoa 2

Suomen talouskasvun keskeiset linjat

Suomen taloushistoriaa käsitellään usein osana aikakausien yhteiskunnallista kehitystä. On kuitenkin tärkeää hallita Suomen talouden pitkän ajanjakson kehitys. Lue oheinen teksti ja palauta mieleesi myös tapahtumien taustat. Pyri yhdistämään tekstin ja kuvioiden suuret linjat ja vastaa kysymyksiin.

 

  1. Suomen talouden kokonaistuotanto (BKT) on laskenut merkittävästi 1860-luvulla, 1910-luvulla, 1930-luvun vaihteessa, 1990-luvulla ja vuosina 2008–2009. Selvitä kunkin talouslaman syitä ja seurauksia.
  2. Mihin tekijöihin Suomen talouskasvu on perustunut eri aikakausina?
  3. Selvitä Suomen elinkeinorakenteen muutos.

 

 

Suomen talouskasvu on ollut nopeaa 1800-luvun puolestavälistä lähtien, etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Bruttokansantuote per asukas kasvoi nopeasti vuosina 1860–2000, keskimäärin noin 2,2 prosenttia vuodessa. Vielä 1900-luvun alussa Suomi oli agraaritalouteen lukeutuva valtio, jonka elintaso oli selkeästi sen pohjoismaisia ja eurooppalaisia naapureita alempi. 1800-luvun jälkipuoliskolla alkoi Suomen talouden modernisoituminen. Suomen talouselämää liberalisoitiin. Maatalous uudistui, kun viljanviljelystä siirryttiin enemmän karjatalouteen. Teollistuminen alkoi 1860-luvulla metsäteollisuudesta, ja metsänmyynti toi lisätuloja myös maaseudulle. Omavaraistaloudesta siirryttiin rahatalouteen, ja Suomen sisämarkkinat alkoivat kehittyä.

 

Suurennuslasi

Talouden modernisoituminen

 

Palauta mieleesi Suomen talouden modernisoituminen 1800-luvun jälkipuoliskolla:

Suomi ja ensimmäinen globalisaatio >

Itsenäisen Suomen talous kärsi 1920-luvun alkuun saakka ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan vaikutuksista. Maailmansotien välisenä aikana Suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui, ja 1920-luvun kasvuhuuma tavoitti myös Suomen. Yhdysvalloista vuonna 1929 alkanut yleismaailmallinen lama syöksi läntisen maailman pitkään taantumaan, ja sillä oli suuria vaikutuksia Euroopan poliittisiin oloihin. Laman aikana Suomen bruttokansantuotteen volyymi laski yhteensä yli 4 prosenttia, Suomen vienti ulkomaille kutistui, työttömyys lisääntyi ja palkat laskivat. Maatalous kärsi kysynnän vähenemisestä. Lama aiheutti myös Suomessa poliittisten ääriryhmien aktivoitumista ja pulaliikkeitä. Suomessa lama oli lyhyempi kuin muualla Euroopassa. Luopuminen kultakannasta ja kotimarkkinoiden elpyminen mahdollistivat nopean talouskasvun jo 1930-luvun loppupuolella.

              

Sotatalous


Sota maksoi Suomelle noin 1,5 vuoden kansantulon verran. Rahat saatiin tinkimällä elintasosta, kiristämällä veroja ja velkaantumalla. Inflaatio oli pahimmillaan 100 % vuodessa, mutta valtion talous pysyi pystyssä. Suomi sai merkittävää sotatarvike- ja elintarvikeapua Saksalta. Suomesta vietiin Saksaan paperia, mutta silti Suomi velkaantui pahasti, millä Saksa kiristi Suomea.

                     

 

Palauta mieleesi toisen maailmansodan vaikutukset talouteen:

kohtaan Kotirintama >

Toisen maailmansodan aikana Suomen BKT laski huomattavasti. Suomi toipui sodan vaikutuksista nopeasti 1940-luvulla, ja BKT kasvoi keskimäärin 4,9 prosenttia vuosina 1946–1974. Esimerkiksi vuosien 1958 ja 1962–1963 taantumat jäivät lyhytkestoisiksi. Suomi pääsi osalliseksi kansainvälisen talouden kultakaudesta toisen maailmansodan jälkeen. Jälleenrakentaminen Euroopassa ja kotimaassa lisäsivät kysyntää. Sotakorvausten maksaminen pääasiassa tavarana kasvatti metalliteollisuuden tuotantoa. Sotakorvaukset saatiin maksettua vuoteen 1952 mennessä, ja sen jälkeen Neuvostoliitto nousi Suomelle tärkeäksi vientimaaksi. Suomen solmimat kauppasopimukset läntisten talousliittojen kanssa sitoivat Suomen ulkomaankaupan osaksi Länsi-Euroopan markkinoita. Vienti länteen kasvoi 1960-luvulta lähtien. Merkittäviä vientimaita olivat Iso-Britannia ja Länsi-Saksa.

 

Palauta mieleesi Suomen kytkeytyminen kansainväliseen talouteen:

Tuonti vienti

 

Pienten sisämarkkinoiden takia ulkomaankauppa on ollut alusta lähtien elintärkeä asia Suomen kansantaloudelle. Kauppa kytkeytyy osaksi ulkopolitiikkaa ja heijastelee siinä tapahtuvia muutoksia.

 

Tuonti vienti

                     

 

Suomen, kuten muidenkin länsivaltioiden, talouskasvu taantui lopulta 1970-luvun öljykriisien aikana. Suomen talouskasvu kiihtyi jälleen 1980-luvulla, eritoten koska vienti elpyi ja kotimarkkinoiden säännöksiä purettiin. Tällöin Suomi saavutti ja ohitti useimpien johtavien maailmantalouksien elintason. Palveluihin ja vapaa-aikaan jäi rahaa enemmän kuin koskaan, ja Suomi vietti niin sanottuja kulutusjuhlia. 1990-luvun alussa Suomen ylikuumentunut talous ajautui useaksi vuodeksi erittäin syvään lamaan, joka oli itse asiassa syvempi kuin 1930-luvun suuri lama. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 päätti idänkaupan kokonaan, mikä syvensi lamaa Suomessa. Kotimarkkinoiden kysyntä hiipui, ja kokonaistuotanto (BKT) kääntyi jyrkkään laskuun.

 

Suomen talous elpyi nopeasti 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1994 pahin oli ohi ja talous alkoi jälleen kasvaa. Vienti elpyi modernin elektroniikkateollisuuden ansiosta, ja Suomen EU-jäsenyys helpotti kauppasuhteiden luomista. Myös Venäjän kanssa käytävä kauppa elpyi. Suomen liittyminen Euroopan talous- ja rahaliittoon vuonna 1999 vauhditti Suomen talouskasvua ja monipuolisti viennin rakennetta. Toisaalta Suomen taloudesta on tullut yhä herkempi kansainvälisille muutoksille. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi heikensi myös Suomen talouskasvua. Vuonna 2010 yhteisvaluutta euro ajautui historiansa pahimpaan kriisiin Kreikan ja muutaman muun jäsenvaltion ylivelkaantumisen ja holtittoman rahankäytön takia. Suomi joutuu maksamaan osansa tästä talouskriisistä ja kestämään valuutanarvon ja koronmuutosten paineet.

 

Elinkeinorakenne heijastelee talouden muutoksia. 1900-luvun alussa alkutuotanto oli edelleen selkeästi suurin kansantalouden sektori Suomessa. Palvelujen osuus oli jo suurempi kuin jalostuksen, mikä osaltaan kuvaa Suomen hidasta teollistumista. Jopa niinkin myöhään kuin vuosisadan puolessavälissä lähes puolet suomalaisista oli työllistettynä alkutuotannon parissa, mihin osaltaan on vaikuttanut metsien keskeinen rooli metsäteollisuuden raaka-aineiden tuottajana. Jalostuksen BKT-osuus kasvoi hitaasti 1900-luvulla, nopeammin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Huipussaan se oli 1970-luvulla, jonka jälkeen Suomi on hiljalleen siirtynyt yhä enemmän palveluyhteiskuntaan. Suomen talouden rakennemuutos 1900-luvulla oli kansainvälisesti verrattuna nopea, ja se on muuttanut taloudellisen toiminnan painopistealueita. Modernin Suomen taloudellinen toiminta on siirtynyt yhä enemmän rannikkoalueille ja tiettyihin kasvukeskuksiin.

 

Rakennemuutos

 

Suomen ripeälle talouskasvulle voidaan löytää useita syitä: varhaiset investoinnit koulutukseen, vakaat poliittiset ja taloudelliset instituutiot, mukautuminen maailmantalouden muutoksiin, raaka-aineiden saatavuus, innovaatiot sekä työn tuottavuuden ripeä kasvu, etenkin jalostustoimialoilla. Nopea talouden rakennemuutos 1900-luvulla mahdollisti nämä muutokset. Nykypäivän Suomen talous on lisäksi paljon monipuolisempi ja kilpailukykyisempi kuin mitä se oli sata vuotta sitten.

 

Suurennuslasi

Bkt muutokset

Lähde: Kansantulo. Suomen historian kartasto. Päätoimittaja Pertti Haapala. Karttakeskus, 2007. Mukailtu.

 

 

SIVUN ALKUUN


Paluu

Kertaa 1

Kertaa 3

kertaa kokoa 4