lopeta
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia > Kertaa ja kokoa 4 > Suomi ja historian vaihtoehdot

Käännekohtia

PÄÄSIVU | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6

Suomi ja historian vaihtoehdot

Suomen synty

Miten pitkä on Suomen tai suomalaisten historia? Nykyisen Suomen alueelle alkoi muuttaa ihmisiä lähes 10 000 vuotta sitten. He eivät puhuneet suomen kieltä eivätkä ajatelleet olevansa suomalaisia. Sittemmin maahamme on muuttanut lisää ihmisiä kaikista ilmansuunnista, ja nykyiset suomalaiset ovat näiden moninaisten ryhmien jälkeläisiä. Nykyinen valtakielemme suomi ei ole milloinkaan ollut kaikkien suomalaisten kieli, ja se on muuttunut aikojen kuluessa sekoittuessaan muihin kieliin.


Alueena Suomi alkoi ilmestyä asiakirjoihin 1200-luvulla, kun se liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan ja roomalaiskatoliseen kirkkoon. Silloiseen Suomeen ei kuitenkaan luettu vielä Pohjanmaata, Lappia, Savoa eikä Karjalaa. Ruotsin ajan lopulla 1700-luvulla Finland tarkoitti jo kaikkia Ruotsin maakuntia Pohjanlahden itäpuolella.


Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Ruotsin itäiset maakunnat liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Kun niihin vuonna 1812 yhdistettiin Viipurin lääni, jonka Venäjä oli valloittanut Ruotsilta jo aikaisemmin, syntyi Suomen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma sisäinen hallinto eli autonomia. Tästä alkoi Suomen ja suomalaisuuden rakentaminen; kirjoitettiin Suomen historia, jossa kerrottiin, kuinka suomalaiset olivat aina olleet oma, erillinen kansansa, joka oli vaeltanut nykyiselle asuinpaikalleen jostakin idästä. Tällä haluttiin korostaa maan ja sen asukkaiden eroa Ruotsista ja Venäjästä.

 

1900-luvun alussa suomalaiset käsittivät olevansa erillinen kansakunta, vaikka he olivatkin osa suurta Venäjää. Suomesta tuli itsenäinen valtio Venäjän hajoamisen seurauksena vuonna 1917. Tämän jälkeen jokaiselle koululaiselle opetettiin, että Suomella on pitkä historia, jonka kuluessa suomalaisuus on syntynyt ja vahvistunut.

 

2000-luvun alussa kansallisen ajattelun rinnalle on tullut kansainvälisempi näkökulma. Suomalaisilla, kuten kaikilla kansoilla, on oma kulttuurinsa, mutta se ei ole syntynyt itsestään vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Suomen historia on osa maailman ja Euroopan valtioiden historiaa. Suomalaisille Suomen historia on kuva meistä itsestämme, meidän itse kirjoittamamme tarina.

 

Historian käännekohdat

Suomen historian käännekohtia -kurssi kuvaa suomalaisten historiaa 1800-luvun alusta nykypäivään saakka. Se kuvaa siis ajanjaksoa, jolloin Suomi syntyi. Viimeiset 200 vuotta ovat olleet suurten muutosten aikaa. Aikaisempina vuosisatoina suomalaisten maailma muuttui vain vähän verrattuna 1800- ja 1900-lukuihin. Siksi tässä kurssissa keskitytään juuri muutoksiin ja käännekohtiin. Käännekohtia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että historia ei ole ennalta määrättyä, vaan moni asia olisi voinut mennä toisinkin.

 

Suuria mullistuksia suomalaisten elämässä ovat saaneet aikaan varsinkin suurvaltapolitiikka, taloudellinen kehitys, tieto ja koulutus sekä poliittisen järjestelmän muutos. 1800-luvun alku oli merkittävä taite suomalaisten historiassa, kun Euroopan sotien seurauksena 700-vuotinen valtioyhteys Ruotsiin katkesi. Suomen liittäminen Venäjään mahdollisti kuitenkin nimenomaan suomalaisen ja suomenkielisen yhteiskunnan ja kulttuurin synnyn. Näin asian näkivät myös aikalaiset.

 

Myös 1900-luvun alku toi mukanaan suuren käänteen. Taustalla oli jälleen sota Euroopassa, tällä kertaa ensimmäinen maailmansota. Venäjän vallankumous sekoitti olot myös Suomessa ja johti sisällissotaan. Onnekkaasti Suomesta tuli itsenäinen valtio. Lyhyt valtiollinen itsenäisyys oli kuitenkin vaakalaudalla heti toisessa maailmansodassa vuosina 1939–1945. Senkin jälkeen pieni maa idän ja lännen välissä on ollut suurvaltapolitiikan armoilla. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 oli seurausta Euroopan poliittisesta vakautumisesta kylmän sodan jälkeen.


1800-luvulla alkanut teollistuminen irrotti maatalousmaan köyhyyden noidankehästä. Talouskasvu kiihtyi 1900-luvulla, ja vuosisadan lopussa Suomi kuului jo maailman rikkaimpien teollisuusmaiden joukkoon. Ankara luonto oli voitettu tiedon ja tekniikan avulla – ja samalla oli synnytetty uudenlaisia ympäristöongelmia, joihin havahduttiin 2000-luvun alussa.
Yksilön ja arjen kannalta suuria muutoksia ovat olleet terveyden paraneminen, koulutus, elintason nousu ja poliittinen demokratia. Ihmiset alkoivat toimia näiden muutosten puolesta 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta tavoitteet saavutettiin vasta seuraavalla vuosisadalla. Yhtäläiset poliittiset oikeudet saatiin jo 1900-luvun alussa ja yhteiskunnallinen tasa-arvo vakiintui vähitellen maan vaurastuessa. Nykypäivän suomalainen voi suunnitella elämäänsä – ja toteuttaa tavoitteensa – aivan eri tavalla kuin 200 vuotta sitten elänyt alamainen.

 

PÄÄSIVU | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6

Paluu

Kertaa 1

Kertaa 2

Kertaa 3

kertaa kokoa 4