lopeta
Ohjeet opiskelijalle

Opiskelija

 

Miten käytän Historiaa abille -kertausaineistoa

  • Muista, että ensisijainen oppimisvälineesi on oma oppikirjasi. Aloita opiskelu siis lukemalla kurssin oppikirja.
  • Historiaa abille -kertausaineistosta kannattaa ensimmäiseksi tehdä kurssin KERTAA JA KOKOA -tehtävät. Laajoja asiakokonaisuuksia ja ajanjaksoja yhteen kokoavat tehtävät auttavat hahmottamaan historian aikakaudet ja suuret kehityslinjat. Näitä tehtäviä voit ryhtyä tekemään jo lukiessasi kurssia ensimmäistä kertaa läpi.
  • Jokaisen kurssin olennaisin aines on kerätty otsikon KESKEISET TEEMAT alle. Näiden teemojen kautta pääset kertamaan jokaiseen aikakauteen liittyvät keskeiset kysymykset.
  • Muista, että vaikka kurssit ovat omia itsenäisiä kurssejaan, ei itse asiasisällössä kannata lukkiutua kurssikohtaiseen ajatteluun. Pyri siis yhdistämään eri kurssien tietoaineksia ja häivyttämään mielestäsi kurssirajat. Jos käytät Kaikkien aikojen historia -oppikirjaa, kurssirajat ylittävien kokonaisuuksien hahmottamisessa auttavat kappaleiden marginaalissa olevat integraatiomerkit. Historiaa abille -aineistossa historian 2. ja 4. kurssin aineistojen alussa ohjataan palauttamaan mieliin kurssien 1 ja 3 keskeiset asiat, koska ne osuvat ajallisesti samalle aikakaudelle.
  • Opettele erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaamisen keinoja HARJOITTELE YO-TEHTÄVIÄ osuudessa. Siellä on yksityiskohtaiset ohjeet esseen kirjoittamisesta vaihe vaiheelta ja lisäksi erilaisia tehtävätyyppejä edustavia vanhoja yo-tehtäviä.
  • Jokaisen luvun yhteydessä on myös juuri sen ajanjakson keskeiseen ainekseen liittyviä TEHTÄVIÄ, joiden avulla voi harjaannuttaa ja mitata osaamistaan.
  • Aineistosta löytyy VASTAUKSET Kaikkien aikojen historia -sarjan oppikirjojen tehtäviin. Tehtävien vastausten avulla voit myös kerrata kurssien keskeisiä asiakysymyksiä. Vastauksia voi hyvin käyttää, vaikka olisi opiskellut historiaa jonkin muun kirjasarjan avulla.

Miten valmistaudun historian reaalikokeeseen?

1. YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN OHJEITA HISTORIAN REAALIKOKEESEEN OSALLISTUVALLE

 

Suoritusten lukumäärä
Historian ainereaalikokeessa vastataan kuuteen tehtävään. Historian neljästä pakollisesta ja kahdesta syventävästä kurssista on yhteensä kymmenen tehtävää.


Historian ainereaalikokeen tarkoitus
Tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen kypsyyden historian oppiaineen hallinnassa.


Historian ainereaalikokeen toteutus
Kaikkiin koepapereihin on merkittävä koulun nimen ja numeron lisäksi kokelaan nimikirjoitus, täydellinen nimi ja numero. Vastauksen otsikoksi merkitään tehtävän numero, esimerkiksi 4, mutta ei itse tehtävänantoa tai kysymystä. Reaalikokeessa voi käyttää koko- ja puoliarkkeja. Puoliarkeille kirjoitetaan yksi vastaus/paperi. Vastauksen luonnosteluun käytetyt paperit yliviivataan. Samoin opiskelija yliviivaa ne suoritukset, joita ei halua arvosteltavaksi. Kirjoitusvälineenä käytetään riittävän pehmeää lyijykynää (HB tai numero 2), jotta jälki on vaivattomasti luettavaa. Kirjoita selkeällä käsialalla. Piirroksissa saa käyttää värikyniä, mutta punainen väri on varattu opettajalle.


Historian ainereaalikokeen arvostelu
Asianomaisen aineen opettaja tarkastaa suoritukset ja arvostelee ne alustavasti. Arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin kypsyyttä osoittaviin näkökohtiin:

  • Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen.
  • Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi – vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita.
  • Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista.
  • Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi.
  • Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen hallintaa ja kykyä soveltaa niitä.
  • Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.
  • Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin.
  • Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan toisistaan tosiasiat sekä perustellut kannanotot ja mielipiteet.

 

Heikon vastauksen tunnusmerkit:

  • Suorituksessa on selviä asiavirheitä.
  • Ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti.
  • Esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai tiedot ovat muuten selvästi epäolennaisia.
  • Vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.

Pisteitä laskevat myös arvostelutyötä vaikeuttava epäselvyys, sekavuus ja suorituspaperin epäsiisteys.

 

Kokeen uusiminen

Hyväksytyn reaalikokeen voi uusia yhden kerran.

 

2. MITEN TOIMIN HISTORIAN AINEREAALIKOKEESSA?

 

  1. Tutustu tarkoin edellä esitettyihin ylioppilastutkintolautakunnan arvosteluohjeisiin.
  2. Koska reaalikoe on vaativa suoritus, tule kokeeseen kunnolla nukkuneena ja syö ennen sitä hyvä aamupala. Ennen koululle tuloa aktivoi aivosi selailemalla kurssikirjoja, joita olet lukenut ennen kirjoituksia. Kun saat tehtävävihon, lue kaikki tehtävät tarkkaan läpi. Merkitse samalla ne tehtävät, jotka tuntuvat sopivilta vastattaviksi. Aloita vastaaminen helpolta tuntuvasta tehtävästä, se lisää itsevarmuutta.
  3. Ennen kuin kirjoitat vastauksen:
    – Analysoi tehtävä niin hyvin, että tiedät varmasti, mitä kysytään. Ole tarkka sanamuotojen suhteen. Esimerkiksi verbit ”vertaa”, ”pohdi”, ”tarkastele”, ”selvitä”, ”väitetään” ja ”sanotaan” ohjaavat vastausta tiettyyn suuntaan. Tehtävän materiaalina voi olla myös dokumentteja ja tilastoja, joihin tulee perehtyä huolellisesti.
    – Jos tehtävässä on ajan määritys, mieti hyvin sen sisältö.
    – Muista aina ajoittaa vastauksesi: historian vastaus täytyy ankkuroida aikaan ja paikkaan.
  4. Kun olet varma, mitä tehtävässä kysytään, hahmottele mielessäsi tai paperille vastauskokonaisuus. Kirjoita varsinainen vastauksesi vasta tämän jälkeen. Kiinnitä erityistä huomiota hyvään ja selkeään kielenkäyttöön ja suorituksen siistiin ulkoasuun. Nekin vaikuttavat arvosteluun.
  5. Tarkkaile välillä kelloa, jotta ehdit vastata kunnolla kaikkiin kuuteen tehtävään.
  6. Seuraavaan on koottu joukko tehtäviä, joissa on ansoja, jotka voi selvittää näiden ohjeiden avulla. Osa tehtävistä on vanhoja ylioppilastutkintokysymyksiä.

 


tehtävä

”Suomen ja Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana”

 

Tehtävässä on ajan määritys ”toisen maailmansodan aikana”, vuoden 1939 syyskuusta vuoden 1945 toukokuuhun. Tehtävässä täytyy siis käsitellä Suomen ja Saksan suhteita koko tuona aikana, ei pelkästään jatkosodan aikaa vuodesta 1941 lähtien.


tehtävä

”Nationalismi Euroopassa 1800-luvulta ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyihin saakka”

 

Vastauksessa pitää selvittää nationalismin aatteellinen sisältö ja sen erilaisia ilmenemismuotoja. se on helpointa konkreettisten esimerkkien avulla: Saksan yhdistyminen 1871, Itävalta-Unkarin keisarikunnan hajoaminen 1918, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan itsenäistyminen Neuvosto-Venäjästä. Huomaa, että vastauksen täytyy ulottua 1900-luvun alkuun saakka.


tehtävä

”Millä eri tavoilla alla olevat lainaukset heijastelevat puheenpitohetkellä maassa vallinnutta tilannetta?”

 

Adolf Hitler valtiopäivillä 1.9.1939:
”En pyydä keneltäkään Saksan mieheltä enempää kuin mitä olin itse neljän vuoden ajan valmis tekemään. Olen tästedes vain Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas. Vielä kerran olen pukenut ylleni asetakin, joka on minulle pyhä ja rakas. Sitä en riisu ennen kuin voitto on varma, taikka en selviä loppuratkaisuista hengissä.”

Winston Churchill alahuoneessa 4.6.1940:
”Me emme väsy emmekä murru. Me jatkamme loppuun asti. Taistelemme Ranskassa, taistelemme kotivesillä ja valtamerillä, taistelemme yhä luottavaisemmin ja voimakkaammin ilmassa, puolustamme saartamme, maksoipa se mitä tahansa, taistelemme rannoilla ja maihinnousukentillä, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla; me emme ikinä antaudu.”

Vastauksessasi sinun on viitattava pohjatekstiin, josta saamasi tiedot liität muuhun historialliseen tietämykseesi. Huomaa, että Hitlerin puhe on pidetty sinä päivänä, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Winston Churchillin puhe liittyy ajankohtaan, jolloin hänestä oli tullut Englannin pääministeri ja Saksa oli aloittanut suurhyökkäyksensä lännessä. Analysoimalla tekstiä voit päätellä Hitlerin puheen minä-muodon viittaavan diktatuuriin. Churchillin käyttämä me-muoto puolestaan viittaa koko kansan yhteiseen taisteluun eli demokraattiseen järjestelmään.


tehtävä

”Miten eurooppalaiset toteuttivat uuden ajan alussa Diazin esittämiä eri tavoitteita löytöretkien kohdealueilla?”

 

Espanjalainen löytöretkeilijä Bernal Diaz perusteli 1500-luvulla Intian matkaansa seuraavasti: ”Olemme lähteneet Intiaan palvellaksemme Jumalaa ja Hänen Majesteettiaan, antamaan uskon valoa niille, jotka elävät pimeydessä, ja rikastumaan, kuten jokainen ihminen toivoo tekevänsä.”

Historian ylioppilastehtävissä on ollut usein tämäntyyppisiä tehtäviä, joissa on jonkun kulttuurien kohtaamiseen osallistuneen tai perehtyneen lausuma, jota on sitten pitänyt kommentoida. 

Ensin tulee huomata ajoitus: uuden ajan alkupuolella, siis 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Tekstilainauksessa kerrotaan kolme tavoitetta: Jumalan ja majesteetin palvelu (uusien alueiden liittäminen hallitsijan valtakuntaan), uskon valon antaminen (kristinuskon levittäminen ja pakanoitten käännyttäminen) ja henkilökohtainen rikastuminen. Ne pitää nostaa esiin.

Tämän jälkeen vastauksessa on käsiteltävä tavoitteiden toteutumista vähintään kahdella löytöretkien kohdealueella. Esimerkkejä löydät helposti Amerikan mantereen valloituksesta Väli- ja Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan, samoin Intian liittämisestä ensin portugalilaisten ja sittemmin brittien valtapiiriin.

 

< PALAA ETUSIVULLE